Oma syksyni alkaa aina uusista lapasista, jotka syntyvät puikkoja heiluttamalla. Saan aina uniikit yksilöt tehdessäni itse. Neulonta vie ajatukseni pois stressistä ja olen pelkkää hymyä langan kiertyessä sormieni ympärille. Teen lapasia useamman parin talven varalle, hukkaan kuitenkin ainankin yhdestä parista lapasen jossain vaiheessa talvea.
Huomenna on onneksi jumppailupäivä. Saan omaan takapuoleeni liikettä. Keskiviikkoinen kuumeilu ei enää huoleta minua. Olen valmis liikkumaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti